Viime aikoina sisustus SAWANG on myynyt erityisesti mangopuisia tuotteita. Se onkin vallan erinomainen valinta ekologisuutensa takia.
Mango tai mangopuu on trooppinen puulaji. Sen hedelmä on syötävä ja kasvia viljelläänkin ensisijaisesti hedelmäpuuna tropiikissa ja kasvatettavia lajikkeita on satoja. Puuta on viljelty ja jalostettu Intiassa jo tuhansia vuosia, josta se on levinnyt muualle Kaakkois- ja Itä-Aasiaan buddhalaisten munkkien myötä. Mango kasvaa myös Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Puu menestyy trooppisissa metsissä enintään 900 metrin korkeudessa, ja se viihtyy monsuuni-ilmastossa, jossa on selkeä sade- ja kuivakausi.
Mango kasvaa 10–30 metriä korkeaksi ja se on ainavihanta. Latvus on yleensä pyöreähkö ja saattaa olla leveydeltään 25 metriä. Puulla on suuri alaspäin kasvava pääjuuri, joka kasvaa noin 6 metrin syvyyteen. Mangot tuottavat hedelmään vähintään 40 vuotta. Vanhat, tuottamattomat puut kaadetaan ja tilalle istutetaan uusi puu.
Sisustus Sawang myy mangopuusta tehtyjä tuotteita, koska puuta ei koskaan kaadeta puuaineksen takia, vaan syynä on vanhuus. Tuotteiden valmistuksen vuoksi ei siis koskaan tarvitse tuhota yhtään puuta eikä elävien puiden määrä vähene.
Materiaalina mango on keskiruskeaa ja muistuttaa meidän omenapuuta. Se on vähän vaaleampaa kuin tammi.
Mango on kaiken kaikkiaan hyvin monipuolinen puu, josta hyödynnetään muutakin kuin hedelmät. Puun kukkia, lehtiä, versoja, hedelmiä, kuorta ja mahlaa on perinteisesti käytetty lääkintään. Mangon puuainesta käytetään puutavarana talojen ja veneiden rakentamiseen sekä vanerin valmistukseen. Puun kuorta on käytetty nahan parkitsemiseen. Siemenistä saatavaa rasvaa on käytetty saippuan valmistamiseen. Lisäksi useita kasvin osia on käytetty karjan rehuna.
Sisustus Sawangin mangopuiset tuotteet tehdään Thaimaassa. Maan pinta-alasta enää noin 15 prosenttia on luonnonvaraista trooppista metsää. Määrä on pienentynyt huolestuttavasti tällä vuosituhannella. Syy tähän löytyy ennen kaikkea turismista mutta myös länsimaisista sisustajista. He haluavat leveitä, yhdestä puusta tehtyjä huonekaluja, kuten pöytälevyjä. Niitä varten joudutaan kaatamaan isoja ja vanhoja sademetsien puita. Thaimaasta nämä suuret puut on käytetty loppuun. Länsimaiset ostajat ovatkin siirtyneet hankkimaan tuotteita mm. Indonesiasta, josta on vielä saatavilla arvokkaita ikipuita.
Meistä jokainen pystyy valinnoillaan vaikuttamaan ympäristön tilaan meillä ja muualla. Pyritään kaikki tekemään kestäviä valintoja!

Ekologinen mangopuu, kuva Pixabay

(0)

Hän on rouva Mali.

Hän asuu vuoristossa perheensä ja heimonsa kanssa. Joka lauantai hän saapuu Chiang Main iltatorille myymään itse tekemiään peittojaan. Ja muina viikonpäivinä hän valmistaa peittoja pääasiassa käsin. On hänellä ompelukonekin. Sillä pystyy neulomaan suoraa saumaa. Hän on Hmong-heimon jäsen.

Mrs Mali

Hmong-heimot asustivat alun perin Tiibetissä, Siperiassa ja Mongoliassa. Vajaa sata vuotta sitten heimot asettuivat asumaan vuoristoon Kiinan, Vietnamin, Laosin, Burman ja Thaimaan alueelle. Heimot elättivät itsensä pitkään viljelemällä oopiumunikoita. Thaimaassa heimon jäseniä asuu noin 150 000 pohjoisessa Chiang Main lähistöllä. Hmongit ovat maan toiseksi suurin vuoristoheimo. Kuninkaallisen projektin ja avun myötä Hmong-heimo on lopettanut unikoiden viljelyn ja kasvattaa sen sijaan vihanneksia ja hedelmiä. Ja vaikka Hmong-heimolaiset elävät tänä päivänä tavallista elämää perheen ja suvun kanssa, heihin suhtaudutaan edelleen kuin pakolaisiin tai rikollisiin, heitä halveksitaan ja syrjitään.

Hmong-heimon kylä pohjois-Thaimaassa

Naiset työllistävät itsensä usein tekemällä perinteisiä käsitöitä. Heimon naiset ovat opetelleet pienestä pitäen valmistamaan omat vaatteensa. Tytöt ovat opetelleet indigovärjäyksen, kirjomaan kankaita, tekemään ristipistoja sekä kuvioimaan kankaita batiikkivärjäämällä. Tytöille vaatteet ovat olleet ainoa asia, minkä he ovat saaneet mukaansa mennessään naimisiin ja muuttaessaan kotikylästään. Heimolaisille on aina ollut tärkeää tukea omaa identiteettiä kauniilla vaatetuksella ja osoittaa samalla syntyperänsä.

Aikaisemmin vaatteet valmistettiin hamppukankaasta, mutta nykyisin hameisiin käytetään puuvillaa ja polyesteriä. Kankaat kirjotaan ristipistoin ja mahdollisesti muilla kirjontatekniikoilla kauniisti käsin. Lisäksi perinteisissä heimon hameissa kangas laskostetaan pienille tasalevyisille laskoksille.

Naiset valmistavat itselleen uuden hameen joka vuosi Hmong-heimon omaa uudenvuodenjuhlaa varten. Hametta käytetään vain kerran, sen jälkeen se kierrätetään mm. tyynynpäällisiksi ja peitoiksi.

 

Hmong-market Chiang Maissa. Myynnissä hamekankaita ja valmiita hameita.

Malin tekemät peitot ovat siis Hmong-naisten hameita. Niissä näkyvät osittain myös hameiden laskokset. Peitot on valmistettu käsin. Ompelussa on käytetty yksinkertaista ompelukonetta. Työn jälki ei kaikilta osin ole virheetöntä, mutta peitot ovat tyrmäävän kauniita. Kun siis ostat Malin valmistamia peittoja, ostat myös palan Hmong-heimon tuhatvuotista perinnettä. Autat Malia ja hänen perhettään. Samalla autat koko Hmong-heimoa säilyttämään ainutlaatuiset perinteensä ja käsityötaitonsa. Näin heille on mahdollisuus jäääd asumaan kotiseudulleen.

Hmong-peittoja

Hmong-heimolaisia
(0)

สว่าง

Mikä ihmeen SAWANG?

Sana tulee thai-kielestä. Se tarkoittaa valaisemista, loistamista, säteilemistä.

Haluamme tuoda tuotteittemme avulla lisää valoa, kirkkautta, loistetta ja säihkettä kodin sisustukseen. Siksi tuotteissamme on paljon väriä tuomassa iloa ja hyvää mieltä.

Haluamme myös, että tuotteiden tekijät voisivat tehdä työtä ilolla ja nauttia valon loisteesta työskennellessään niin kirjaimellisesti kuin kuvaannollisesti. Siksi myymme vain eettisesti valmistettuja tuotteita, joiden tekijä saa työstään kunnollisen korvauksen. Emme siis kilpaile hinnoista halpatuonnin kanssa.

Kuvan pienen pojan nimi oli alun perin SAWANG. Toivottavasti me pystymme tuomaan teille koteihin murto-osan siitä ilosta, valosta ja loisteesta mitä tämä pieni poika on veljensä kanssa tuonut meidän elämäämme.

 

(0)