Hmong-heimon naiset itse tekemissään vaatteissa

Kiinalaista uutta vuotta vietetään perjantaina 16.2.  Sen kunniaksi voikin puhua Hmong-heimon uuden vuoden juhlista, vaikka nämä kaksi uutta vuotta ovatkin aivan eri juhlia.

Hmong-heimot asustivat alun perin Tiibetissä, Siperiassa ja Mongoliassa. Satakunta vuotta sitten heimot asettuivat asumaan vuoristoon Kiinan, Vietnamin, Laosin, Burman ja Thaimaan alueelle. Thaimaassa heimon jäseniä asuu noin 150 000 pohjoisen vuoristossa Chiang Main ja Chiang Rain ympäristössä

Hmong-heimolaiset elävät yhä vuoristotaloissaan samanlaista elämää, jota ovat eläneet jo vuosisatoja. Heimo pitää tiukasti kiinni perinteistään, joista yksi on uuden vuoden juhla. Sitä juhlitaan satokauden lopussa marras-joulukuussa, kun riisisato on saatu korjattua. Heimon jäsenet viettävät ympäri maailmaa juhlaa, joka on toisaalta kiitosjuhla ja toisaalta pitkän ja raskaan työvuoden pääteeksi vietettävä loma.

Uuden vuoden, siis uuden satokauden tuloa juhlitaan useita päiviä. Juhlintaan liittyy vierailut sukulaisten luona, hyvä ruoka ja juoma, uskonnolliset seremoniat, tanssi ja musiikki. Kaikkein näkyvin osa juhlintaa ovat heimolaisten näyttävät ja värikkäät juhla-asut. Juhlakansa osoittaa vaurautensa pukeutumalla koruihin ja hienoihin vaatteisiin. Hmong-heimolaisten omaisuus on usein hopeisina koruina, joita kaikki käyttävät runsaasti juhlissa.  Kaikille heimolaisilla ei myönnetä Thaimaan kansalaisuutta, joten heillä ei myöskään ole mahdollisuutta avata tiliä pankkiin. Toisaalta vain osalla heimolaisista on auto ja mahdollisuus vierailla kaupungissa asioilla. Käytännöllisempää on siis kantaa omaisuutta mukana.

Hmong-heimon miehet juhlavaatteissa

 

Hmong-heimon naiset valmistavat itse kaikki juhlavaatteet. Ne tehdään pääsääntöisesti käsin ja käytettävissä on korkeintaan poljettava ompelukone. Niinpä vaatteiden valmistus jatkuu läpi vuoden. Kankaat kirjaillaan käsin ristipistoilla. Osa kankaista värjätään batiikki-tekniikalla. Lisäksi koristelussa käytetään koruja ja koristenauhoja. Naisilla on polvet peittävä hame ja miehillä housut. Jokainen pukeutuu yksilöllisesti ja pukeutumisella korostetaan kantajansa persoonallisuutta.

 

Juhlavaatteita käytetään vain yhtenä vuonna, eikä kankaita voi käyttää uuteen asuun. Vähän käytetyt vaateet kierrätetään muun muassa peitoiksi ja tyynynpäällisiksi. Näin tekstiilit saadaan kiertoon ja Hmong-heimon naiset saavat lisäansioita ja mahdollisuuden itsenäisempään elämään.

(0)

Tavallisia lahjapapereita ei saa laittaa paperinkeräykseen, koska niissä on metallivärejä, muovia ja/ tai vahaa. Kääreet sisältävät useimmiten myös kierrätykseen sopimattoman painovärin ohella teippiä ja tarroja. Myöskään jouluna suosittuja folio- tai alumiinipapereita ei voi laittaa paperinkeräykseen. Perinteisiä lahjapapereita ei saa myöskään polttaa, koska niissä olevat kemikaalit muodostavat palaessaan myrkyllisiä kaasuja. Lahjapaperit saattavat pahimmillaan siis olla ongelmajätettä. Lahjapapereita ei yleensä haluta käyttää uudelleen ja pääsääntöisesti ne päätyvätkin ympäristöä kuormittavaksi sekajätteeksi.

Jokainen meistä voi paketoida lahjat ympäristöystävällisesti, sillä ekologisia materiaaleja on kaikkien ulottuvilla. Lahjan käärimiseen voi käyttää vaikkapa sanomalehtipaperia, aikakauslehtipaperia tai kirjansivuja. Avaamisen jälkeen kannattaa poistaa mahdolliset teipit ja tarrat, jotta paperin voi heittää keräykseen.  Paketin tekemiseen voi käyttää myös kankaita, erityisesti pellavaa, puuvillaa ja säkkikangasta. Ompelemalla kankaista pusseja, saadaan niistä helposti satoja kertoja kiertäviä lahjapakkauksia.

Jokainen kierrätettävä lahjakääre on ekoteko, joka vähentää joulunjälkeistä roskataakkaa. Jos lahjapaperijätettä kuitenkin syntyy, on se hävitettävä ohjeita noudattaen.  Lahjapaperit kuuluvat sekajätteeseen eli kaatopaikalle menevään jätteeseen.

Me sisustus Sawangissa käytämme luontoystävällistä pakkausmateriaalia, kierrätyspaperista tehtyä värjäämätöntä lahjapaperia ja luonnonkuiduista valmistettuja naruja.  Verkkokaupan kautta tilatut tuotteet pakataan ainakin kertaalleen käytettyihin muovi- ja paperikääreisiin, jotka ovat tulleet meille tavarantoimittajilta. Myös meiltä lähtevät pahvilaatikot ovat käytettyjä. Taloudellisesti olisi kannattavampaa käyttää uutta pakkausmateriaalia, mikä säästää työkustannuksia. Me säästämme kuitenkin mieluummin ympäristöä.

Lahjoja voi monella tapaa kääriä ekologisesti
(0)

Sisustus Sawangissa on myynnissä keraaminen pullo. Sen pitäisi olla ainoa kappale Suomessa. Yllättäin vastaan tuli marketissa vastaavanlainen tuote, joka oli ilmiselvästi halpa kopio. Jäin miettimään, oliko jäljennös hyvä vai huono asia. Toisaalta se viestitti, että alkuperäinen malli on arvostettu ja tavoiteltu, koska siitä on haluttu tehdä kopio. Mutta miksi ostaa kalliilla alkuperänen, jos saatavilla on halvempi versio?

 

 

Toinen pullo valmistetaan Thaimaassa, toinen Kiinassa.

Toinen on uniikki. Toinen on sarjatuotantoa.

Toinen tuotteista on käsin valmistettu, kun taas toisen valmistuksessa on käytetty enemmän koneita. Sen näkee työstöjäljestä.

Toinen pullo tuotetaan eettisesti, työturvallisuus ja työntekijöiden palkat ovat kunnossa. Toisen tuotteen tuotanto-olosuhteista ei ole tietoa.

Toinen kestää konepesua. Toinen ei. Toinen kestää kuumentamisen uunissa. Toinen ei.

Keramiikasta valmistettu tuote on polttolämpötilasta ja saven koostumuksesta riippuen joko posliinia, fajanssia, terrakottaa tai kivitavaraa. Toinen tuotteista myydään laadukkaana kivitavarana, joka kestää käyttöä ja kolhua. Toinen tuote myydään keramiikkana, eikä sen tarkempaa materiaalitietoa ole saatavilla.

Toinen on lasitettu, toinen ei.

Toinen sopii elintarvikkeidenkin säilytykseen. Toisesta ei ole tietoa.

Toisen tuotteen on valmistanut arvostettu aasialainen keramiikkapaja Prempracha. Toisen valmistajasta ei ole tietoa.

Toinen pulloista on keramiikkataiteilijan suunnittelema. Toinen pulloista on kopio.

Ja hinta. Toinen on yli kolme kertaa kalliimpi.

Black Fridayn äärellä tulee miettineeksi mitä kuluttaa ja miksi kuluttaa. Kuka ilahtuu tuotteesta? Ostaja? Käyttäjä? Myyjä? Valmistaja?

Vai onko lainkaan tarpeellista kuluttaa?

(0)

 

Raanu tunnetaan parhaiten monen erilaisen peitteen nimityksenä. Alun perin raanu onkin ollut käyttöesine. Se oli ylisänkyjen edusverho, pöytäliina, peite, vällynpäällinen tai rekivaate.

Raanun käyttötarkoitus muuttui 1900-luvun puolivälissä, kun sille ei enää ollut käyttötarvetta peittona. Raanulle kävi samoin kuin ryijylle, se nostettiin seinälle koristeeksi ja taideteokseksi. Seinäraanujen kulta-aika oli 1960-ja 70-luvuilla. Suuren muuttoaallon aikaan kaupunkiin muuttajat halusivat koteihinsa palan nostalgista maaseutua. Raanu oli yksi asia, joka muistutti menneestä. Vielä 1980-luvulla raanuja kudottiin käsityönäkin, mutta sen jälkeen into on hiipunut samalla, kun raanun arvostus on hiipunut. Viime vuosikymmenien värikkäät raanut tuntuvat usein vierailta tämän päivän sisustuksessa.

Raanun materiaalina on usein loimessa käytettävä puuvilla, ja kuteessa käytettävä villa. Villalangoissa on olemassa erityisiä raanulankoja, jotka ovat ohuita ja kertaamattomia. Suurin osa viimeisten vuosikymmenten raanuista on kudottu juurikin näistä erikoislangoista. Ja se rajoittaakin melko tavalla raanun uudelleenkäyttöä. Nimittäin kertaamaton lanka ei sovellu kovaan kulutukseen. Sitä ei kannattaisi käyttää tuotteissa, jotka joutuvat alttiiksi jatkuvalle hankaukselle.

Itse haaveilin joskus raanuilla verhoilluista tuoleista, mutta se tarkoittaisi materiaalin nopeaa tuhoa. Sen sijaa raanut voi kierrättää tyynynpäällisiksi. Ja joku on huovuttanut niitä matoksi.

Mutta mitä mieltä sinä olet? Pitäisikö vanhoja raanuja suojella vai kierrättää? Ja miten?

Perinteisistä raanuista kierrätettyjä villaisia tyynynpäällisiä
(0)

Viime aikoina sisustus SAWANG on myynyt erityisesti mangopuisia tuotteita. Se onkin vallan erinomainen valinta ekologisuutensa takia.
Mango tai mangopuu on trooppinen puulaji. Sen hedelmä on syötävä ja kasvia viljelläänkin ensisijaisesti hedelmäpuuna tropiikissa ja kasvatettavia lajikkeita on satoja. Puuta on viljelty ja jalostettu Intiassa jo tuhansia vuosia, josta se on levinnyt muualle Kaakkois- ja Itä-Aasiaan buddhalaisten munkkien myötä. Mango kasvaa myös Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Puu menestyy trooppisissa metsissä enintään 900 metrin korkeudessa, ja se viihtyy monsuuni-ilmastossa, jossa on selkeä sade- ja kuivakausi.
Mango kasvaa 10–30 metriä korkeaksi ja se on ainavihanta. Latvus on yleensä pyöreähkö ja saattaa olla leveydeltään 25 metriä. Puulla on suuri alaspäin kasvava pääjuuri, joka kasvaa noin 6 metrin syvyyteen. Mangot tuottavat hedelmään vähintään 40 vuotta. Vanhat, tuottamattomat puut kaadetaan ja tilalle istutetaan uusi puu.
Sisustus Sawang myy mangopuusta tehtyjä tuotteita, koska puuta ei koskaan kaadeta puuaineksen takia, vaan syynä on vanhuus. Tuotteiden valmistuksen vuoksi ei siis koskaan tarvitse tuhota yhtään puuta eikä elävien puiden määrä vähene.
Materiaalina mango on keskiruskeaa ja muistuttaa meidän omenapuuta. Se on vähän vaaleampaa kuin tammi.
Mango on kaiken kaikkiaan hyvin monipuolinen puu, josta hyödynnetään muutakin kuin hedelmät. Puun kukkia, lehtiä, versoja, hedelmiä, kuorta ja mahlaa on perinteisesti käytetty lääkintään. Mangon puuainesta käytetään puutavarana talojen ja veneiden rakentamiseen sekä vanerin valmistukseen. Puun kuorta on käytetty nahan parkitsemiseen. Siemenistä saatavaa rasvaa on käytetty saippuan valmistamiseen. Lisäksi useita kasvin osia on käytetty karjan rehuna.
Sisustus Sawangin mangopuiset tuotteet tehdään Thaimaassa. Maan pinta-alasta enää noin 15 prosenttia on luonnonvaraista trooppista metsää. Määrä on pienentynyt huolestuttavasti tällä vuosituhannella. Syy tähän löytyy ennen kaikkea turismista mutta myös länsimaisista sisustajista. He haluavat leveitä, yhdestä puusta tehtyjä huonekaluja, kuten pöytälevyjä. Niitä varten joudutaan kaatamaan isoja ja vanhoja sademetsien puita. Thaimaasta nämä suuret puut on käytetty loppuun. Länsimaiset ostajat ovatkin siirtyneet hankkimaan tuotteita mm. Indonesiasta, josta on vielä saatavilla arvokkaita ikipuita.
Meistä jokainen pystyy valinnoillaan vaikuttamaan ympäristön tilaan meillä ja muualla. Pyritään kaikki tekemään kestäviä valintoja!

Ekologinen mangopuu, kuva Pixabay

(0)

Hän on rouva Mali.

Hän asuu vuoristossa perheensä ja heimonsa kanssa. Joka lauantai hän saapuu Chiang Main iltatorille myymään itse tekemiään peittojaan. Ja muina viikonpäivinä hän valmistaa peittoja pääasiassa käsin. On hänellä ompelukonekin. Sillä pystyy neulomaan suoraa saumaa. Hän on Hmong-heimon jäsen.

Mrs Mali

Hmong-heimot asustivat alun perin Tiibetissä, Siperiassa ja Mongoliassa. Vajaa sata vuotta sitten heimot asettuivat asumaan vuoristoon Kiinan, Vietnamin, Laosin, Burman ja Thaimaan alueelle. Heimot elättivät itsensä pitkään viljelemällä oopiumunikoita. Thaimaassa heimon jäseniä asuu noin 150 000 pohjoisessa Chiang Main lähistöllä. Hmongit ovat maan toiseksi suurin vuoristoheimo. Kuninkaallisen projektin ja avun myötä Hmong-heimo on lopettanut unikoiden viljelyn ja kasvattaa sen sijaan vihanneksia ja hedelmiä. Ja vaikka Hmong-heimolaiset elävät tänä päivänä tavallista elämää perheen ja suvun kanssa, heihin suhtaudutaan edelleen kuin pakolaisiin tai rikollisiin, heitä halveksitaan ja syrjitään.

Hmong-heimon kylä pohjois-Thaimaassa

Naiset työllistävät itsensä usein tekemällä perinteisiä käsitöitä. Heimon naiset ovat opetelleet pienestä pitäen valmistamaan omat vaatteensa. Tytöt ovat opetelleet indigovärjäyksen, kirjomaan kankaita, tekemään ristipistoja sekä kuvioimaan kankaita batiikkivärjäämällä. Tytöille vaatteet ovat olleet ainoa asia, minkä he ovat saaneet mukaansa mennessään naimisiin ja muuttaessaan kotikylästään. Heimolaisille on aina ollut tärkeää tukea omaa identiteettiä kauniilla vaatetuksella ja osoittaa samalla syntyperänsä.

Aikaisemmin vaatteet valmistettiin hamppukankaasta, mutta nykyisin hameisiin käytetään puuvillaa ja polyesteriä. Kankaat kirjotaan ristipistoin ja mahdollisesti muilla kirjontatekniikoilla kauniisti käsin. Lisäksi perinteisissä heimon hameissa kangas laskostetaan pienille tasalevyisille laskoksille.

Naiset valmistavat itselleen uuden hameen joka vuosi Hmong-heimon omaa uudenvuodenjuhlaa varten. Hametta käytetään vain kerran, sen jälkeen se kierrätetään mm. tyynynpäällisiksi ja peitoiksi.

 

Hmong-market Chiang Maissa. Myynnissä hamekankaita ja valmiita hameita.

Malin tekemät peitot ovat siis Hmong-naisten hameita. Niissä näkyvät osittain myös hameiden laskokset. Peitot on valmistettu käsin. Ompelussa on käytetty yksinkertaista ompelukonetta. Työn jälki ei kaikilta osin ole virheetöntä, mutta peitot ovat tyrmäävän kauniita. Kun siis ostat Malin valmistamia peittoja, ostat myös palan Hmong-heimon tuhatvuotista perinnettä. Autat Malia ja hänen perhettään. Samalla autat koko Hmong-heimoa säilyttämään ainutlaatuiset perinteensä ja käsityötaitonsa. Näin heille on mahdollisuus jäääd asumaan kotiseudulleen.

Hmong-peittoja

Hmong-heimolaisia
(0)

สว่าง

Mikä ihmeen SAWANG?

Sana tulee thai-kielestä. Se tarkoittaa valaisemista, loistamista, säteilemistä.

Haluamme tuoda tuotteittemme avulla lisää valoa, kirkkautta, loistetta ja säihkettä kodin sisustukseen. Siksi tuotteissamme on paljon väriä tuomassa iloa ja hyvää mieltä.

Haluamme myös, että tuotteiden tekijät voisivat tehdä työtä ilolla ja nauttia valon loisteesta työskennellessään niin kirjaimellisesti kuin kuvaannollisesti. Siksi myymme vain eettisesti valmistettuja tuotteita, joiden tekijä saa työstään kunnollisen korvauksen. Emme siis kilpaile hinnoista halpatuonnin kanssa.

Kuvan pienen pojan nimi oli alun perin SAWANG. Toivottavasti me pystymme tuomaan teille koteihin murto-osan siitä ilosta, valosta ja loisteesta mitä tämä pieni poika on veljensä kanssa tuonut meidän elämäämme.

 

(0)